Verotukseen on tullut useita muutoksia vuonna 2024. Muutokset ovat koskeneet mm. erilaisia vähennyksiä. Kaikki veromuutokset eivät ole vielä toteutuneet, sillä osa on vielä eduskunnan käsittelyssä. Niinpä jäämme vielä odottamaan tietoa tulevista muutoksista.
Vuoden vaihtuminen on yleensä otollinen aika veromuutosten voimaantuloille. Vuoden 2024 muutokset ovat ehtineet olla voimassa koko kuluneen vuoden ja seuraavan vuodenvaihteen aikoihin saadaan voimaan seuraavia muutoksia.
Vuonna 2024 moni verokanta on pysynyt ennallaan. Tästä esimerkkinä pelivoittojen verotus, joka tulee kyseeseen silloin, kun voittoja on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Tiettyihin verokantoihin on tullut korotuksia, kun taas osaa on alennettu.
Vuoden 2024 muutoksia
Arvonlisäverokannan muutos on varmasti vuoden puhuin veromuutos. Alv-kanta nostettiin 1. syyskuuta 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Henkilöasiakkaiden verotukseen tuli muutoksia mm. työmatkakulujen vähennyksiin liittyen. Omavastuun raja nousi 750 eurosta 900 euroon, joten työmatkakulujen vähennys pieneni. Myös tilapäisistä korotuksista luovuttiin. Matkakuluvähennysten maksimimäärä oli vielä vuonna 2023, mutta vuonna 2024 luku on 7000 euroa.
Kotitalousvähennyksissä on ollut käytössä tilapäiset korotukse ja samat korotukset ovat olleet voimassa myös vuonna 2024. Korotuksen saa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön vähennyksiin sekä öljylämmityksestä luopumiseen. Kotitalousvähennykseen tullaan tekemään parannuksia myös ensi vuodelle, sillä silloin vähennyksen saa myös fysio- ja toimintaterapiasta.
Varainsiirtoverotusta on laskettu vuonna 2024. Lisäksi ensiasunnon ostajan verovapaudesta on luovuttu.
Myös kiinteistöverotukseen on tehty muutoksia. Maapohjan veroprosentin alaraja on nostettu 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin.
Verojen viivästyskorkoa nostettiin 7 prosentista 11 prosenttiin vuonna 2024. Myös perintöveron viivästyskorkoa nostettiin, aina 7,5 prosenttiin asti. Muiden verojen osalta viivästyskorko nousi 11 prosenttiin. Vielä vuonna 2023 viivästyskorko oli 7 prosenttia kaikkien verojen osalta.
Veronpalautusten hyvityskorkoa nostettiin 0,5 prosentista 2 prosenttiin. Korkoa on tarkoitus nostaa ensi vuonna 2,5 prosenttiin.
Liikennepolttoaineiden verotuksessa valmisteveroa alennettiin. Bensiinin ja sen korvaavien tuotteiden valmisteveroa laskettiin n. 3,9 senttiä per litra. Dieselin ja sen korvaavien polttoaineiden valmisteveroa laskettiin n. 3,8 senttiä per litra. Veronalennuksen on arvioitu vähentävän valtion valmisteverotuloja n. 168 miljoonan euron verran vuonna 2024.
Alkoholijuomien osalta viinien ja väkevien juomien veroa nostettiin vuoden 2024 alussa. Oluen veroa alennettiin 4,9 prosentilla. Alkoholijuomaveron määrä määräytyy juoman alkoholipitoisuuden mukaisesti. Kullakin tuoteryhmällä on oma verokantansa, joka lasketaan juoman laadun, etyylialkoholipitoisuuden ja määrän mukaan. Verohallinnon sivuilta voi tarkastella ajantasaista alkoholi- ja alkoholijuomaverotaulukkoa.
Näistä syistä veromuutoksia tehdään
Verotus on yksi keskeisistä osista valtion taloudenhallinnassa. Sillä myös rahoitetaan merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Veromuutoksia täytyy aika ajoin tehdä, jotta järjestelmä pysyisi mukana muutoksissa, joita tapahtuu yhteiskunnassa, taloudessa ja ympäristössä. Veromuutoksilla pyritään tasapainottamaan valtion tuloja ja menoa. Muutoksilla on mahdollista myös tukea talouskasvua.
Valtio tarvitsee riittävästi varoja esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja yleisesti infrastruktuurin rahoittamiseen. Verojen kautta saadaan merkittävästi tuloa, joilla tällaisia voidaan kattaa. Veromuutoksia tarvitaan aina tilanteen muuttuessa ja sen vaatiessa tasapainotusta.
Veromuutoksilla on mahdollista vaikuttaa talouden suhdanteisiin. Verotusta keventämällä pysytään lisätä kulutusta ja investointeja. Korottamalla taas valtion tuloja voidaan kasvattaa.
Verotuksella on mahdollista myös tukea ympäristö- ja ilmastointitavoitteiden saavuttamista. Esimerkkinä fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen, joka kannustaa kestävämpiin valintoihin.
Yksi syy veromuutoksille voi myös olla rakenteelliset uudistukset. Verokantoja voidaan yhdistää, vähennyksiä voidaan karsia jne. Uudistuksilla pyritään selkeyttämään järjestelmää.
Veromuutokset eivät aina ongelmattomia
Veromuutosten tekeminen ei ole yksinkertaista, sillä minkä tahansa veromuutoksen tekeminen vaikuttaa eri ihmisiin. Hyvässä verosuunnittelussa pyritään pitämään tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta yllä. Muutoksia tekemällä ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista pitää kaikkien kustannuksia maltillisena, vaan osa kansalaisista joutuvat väistämättä maksamaan enemmän.
Esimerkiksi kulutusverojen korottaminen vaikuttaa eniten pienituloisiin. Progressiivisen verotuksen kiristäminen sen sijaan voi tuntua kohtuuttomalta suurituloisista.
Yritysten verotuksen kiristäminen voi heikentää yritysten kilpailukykyä. Mikäli yritys tekee päätöksen siirtää toiminnan muihin maihin, voi tämä johtaa työpaikkojen menetyksiin.
Yleinen verotuksen nousu voi vähentää yksityishenkilöiden kulutusta ja hidastaa näin yleistä talouskasvua. Verokantojen nostaminen nostaa hintoja jo yksistään, mutta monet yritykset ovat nostaneet hintoja muutenkin esimerkiksi yleisen arvonlisäverokannan nousun myötä. Tämä on tuonut lisäkustannuksia kuluttajille.